mitä tapahtuu kun yhdistää koneinsinöörin ja kanit?

...syntyy automaattinen kaninruokintalaite!

kun suunnittelee laitteita, täytyy ensin olla ongelma, joka tällä laitteella saadaan sitten korjattua. tällä kertaa ongelma oli se, että miten lemmikki saa aamulla ruokaa, jos viikonlopun baarireissulta ei selviikkään aamuks kotiin (tai ei vaan jaksa herätä viikonloppuna kaheksalta siihen hirveeseen meteliin). meillä alko tammikuussa koneensuunnittelun erikoistyö-kurssi, jolla sitten päätin kehitellä ratkasua tähän ongelmaan. (toinen vaihtoehto ois ollu suunnitella auton moottorin nostamiseen käytettävä nostin)

elikkä ensiks piti lähtee miettimään, mitä ominaisuuksia tältä laitteelta vaaditaan. päätin suunnitella laitteen kahdelle, ei pelkästään häkissä eläville kaineille. kanien pitää saada tietty määrä ruokaa tiettynä kellon aikana, laite ei saa koostua vaarallisista, helposti syötäviä materiaaleista ja sähköjohdot pitää olla hyvin suojattu. tästä sitten syntyikin ensimmäinen versio, seinään kiinnitettävä ruoka"hissi".

laitteen ideana on se, että levy, jonka päälle mahtuu kaksi ruokakippoa, lähtee laskeutumaan kohti lattiaa tiettynä kellonaikana ajastetun moottorin avustuksella. tarkoitus oli lisäksi tehdä levystä irrotettava, jolloin ruokintalaite vie vähemmän tilaa, kun sitä ei tarvi tai jos ruokittavia suita onkin enemmän, saa tilalle vaihettua isomman levyt.

koska kunnon tuotekehitysinsinöörillä on useita eri variaatioita tuotteesta, ei tää versio jäänny ainooks ideaks. seuraavaks tuli säiliö, jonka luukku avautuis moottorin avulla. tässä taas ongelmaks tuli se, että tarkan ruokamäärän saanti ois vähän vaikeempaa.

tästä lähin sitten kehitteleen ideaa, joka täyttää tarvittavat vaatimukset ja tällänen siitä sitten tuli. moottori tosin tulee sijaitsemaan eri paikassa kun kuvissa ja kippoonmenevä osa vaatii vielä pientä miettimistä.

astiaan tosiaan laitetaan sen verran ruokaa ku on tarve ja askelmoottori ajastetaan pyörähtään 45°, jolloin siivekkeet työntää ruuan reijästä alas ja volá, ruoka on katettu! samaisesta pahvilaatikosta, josta puput sai uuden tunnelin, askartelin mallikappaleen säiliöstä. sain siinä hyvin testattua et mitat on sopivat ja noihin lokeroihin mahtuu tarvittava määrä sapuskaa.

vielä pitäs tehä 3d-mallinnuksia, valita kaninkestävät materiaalit, tehä vähän lujuuslaskentoja ja sitte se rupeeki oleen viimeistelyä vailla valmis. ei muuten kukaan sattuis tietään monen newtonin voimalla kanit puree? nojoo, ehkä nää koulujutut saa nyt riittää koska mulla alko viikon loma! ja sekin kuumeessa.. mutta jos joku miettii jatko-opiskelupaikkaa, on kiinnostunu koneista ja tykkää tämmösistä käytännönläheisistä jutuista, voin suositellä kone-ja tuotantotekniikan linjaa lämpimästi! vaikka oon ihan fiiliksissä tästä ruokinta-automaatista, niin ehdottomasti hienoin mitä oon kouluaikana suunnitellu ja toteuttanu on kyllä kynsiviilalla varusteltu siideritölkinavaaja =D